Hiljaa hyvä tulee – luolakoiran koulutus vaatii malttia
Otsikon viisaus pätee myös luolakoiran koulutukseen, sanoo kirjoittajamme, innokas luolakoiramies Eero Suomus. Pennun pitää antaa varttua riittävästi ennen varsinaisen riistatyöskentelyn aloitusta. Maltti ja harkinta ovat tarpeen koko koulutuksen ajan. Moni koira on pilattu turhalla hätäilyllä.
Monen mielestä ketun ajattaminen on ajokoirametsästyksen jännittävin ja eniten taitoa sekä liikkumiskykyä vaativa muoto. Hyvällä ajurilla metsästävä huomaa kuitenkin ennen pitkää, että saalis kaksinkertaistuisi, jos täydentäisi ajokoiransa työskentelyä luolakoiralla. Huomattava osa ajettavista kun tahtoo mennä sitkeän ajurin edellä aina lopulta maan alle. Suurin osa kettuun erikoistuneista luolakoiran käyttäjistä onkin samalla enemmän tai vähemmän ajokoiramiehiä.
Mäyrän ja supikoiran elintavat ovat taas sellaiset, ettei niiden luolapyynti juurikaan liity ajokoiralla metsästykseen. Niiden pyynti perustuukin alueen luolien, ladonalustojen ja vanhojen miilunpohjien tuntemukseen. Tämän sortin metsästäjä on riistanhoitohenkinen pyytäjä, jonka ensimmäinen ajatus ei ole rikastua arvokkailla turkisnahoilla, vaan saada jonkinlaista tasapainoa vahinkoa aiheuttavien pikkupetojen ja niiden saaliseläinten välille.
Luolakoiran ominaisuudet
Luolakoiran tärkeimpiä ominaisuuksia ovat: riittävä rohkeus, sitkeys ja hyvä riistavaisto. Hyvä hajuaisti on myös tärkeä. Koira ei saa vierastaa ahtaita paikkoja eikä pimeää. Haukkukynnys ei saa olla liian matala eikä myöskään liian tiukka. Hyvä ominaisuus on myös taipumus saaliin ulos tuomiseen. Lisäksi koiran rakenteen tulee olla riittävän vahva luolatyöskentelyyn. Suuresta koosta on haittaa. Kaikki nämä ominaisuudet ovat suurimmaksi osaksi koirassa myötäsyntyisiä, sen sisään rakennettuja. Tämän takia koira on syytä pyrkiä hankkimaan sellaisesta koirakannasta, jonka yksilöissä näitä ominaisuuksia tiedetään olevan mahdollisimman paljon.
Riistakontaktit vasta vuoden iässä
Itse asiassa hyvät taipumukset omaava luolakoira tarvitseekin vain tilaisuuden kehittää lahjojaan. Ilman oikeanlaista ohjausta koira harvoin kuitenkaan saavuttaa sellaista tasoa että sillä voisi tehokkaasti metsästää. Kouluttamallakaan taas ei täysin lahjatonta koiraa voi auttaa.
Kun pentu on hankittu parin kuukauden ikäisenä, alkaa monella metsästäjällä kärsimätön odotus päästä tositoimiin. Hyvin tärkeätä on kuitenkin antaa koiran kehittyä sen ikään liittyvän fyysisen ja henkisen kehityksen mukaisesti oikeassa järjestyksessä kiirehtimättä edelle sen kunkin hetken kasvuvaiheesta. Tämä on erityisesti sen pidettävä mielessä, joka kasvattaa ensimmäistä luolakoiraansa.
On syytä malttaa mielensä ja antaa koiran kehittyä rauhassa noin vuoden ikään, ennen kuin alkaa varsinainen tutustuttaminen elävään riistaan. Muuta harjoittelua voi alkaa jo aikaisemminkin. Pennun voi antaa esimerkiksi leikkiä ketunnahan kanssa ja läpäistä nahan perässä ahtaita paikkoja. Yleensä kaikenlaisesta leikkimielisestä harjoittelusta on hyötyä myöhemmässä vaiheessa.
Usein pennun metsästysvaisto herää jo puolen vuoden iässä. Se voi tuntua silloin hyvinkin valmiilta luolakoiralta, mutta tämä on pettävää. Usein pennun rohkeus painostaa riistaa kehittyy nopeammin kuin kyky kestää huonot kokemukset, joita uhkarohkeus aiheuttaa. Oikea metsästyksen aloittamisikä tulee vasta täysikasvuisuuden myötä, joten on parasta odottaa riittävän pitkään kuin katua. Yhtään koiraa ei varmasti ole pilattu liiallisella odottamisella. Seuratessaan pentunsa kehitystä useimmat koiranomistajat uskovat, että heillä on käsissään ainutlaatuinen ihmelapsi. Mitä suuremmalla varmuudella se on kuitenkin ”vain” normaali pentu, ei sen parempi kuin sen perityt ominaisuudet antavat myöten. Mutta se riittää tekemään koirasta parhaassa tapauksessa käyttövalion.
Kokeet ennen metsästystä
Koirien jalostustyössä, kenneltoiminnassa, mitataan nuorten koirien ominaisuuksia luolakoirien taipumuskokeissa. Paitsi sitä, että näin saadut puolueettomat tiedot ovat arvokkaita vastaiselle jalostustyölle, koira saa valmennettaessa näihin kokeisiin riittävän kokemuksen myös käytännön metsästyksen aloittamista varten.
Harjoittelu keinoluolassa on paras vaihtoehto. Siinä voidaan täysin valvotuissa olosuhteissa edetä koiran kykyjen mukaisesti. Harjoitus voidaan toteuttaa aiheuttamatta kummallekaan osapuolelle vammoja. Kokeneen kouluttajan ohjauksessa myös alkava koiranomistaja pääsee perille koulutuksen periaatteesta. Tämä on tärkeää, koska nuoren koiran kulutuksen on perustuttava myönteisille kokemuksille. Luolakoirien taipumuskokeissa koirat arvostellaan eri kehitysasteisiin ”E, D, C, B, ja A”. Käyttövalion arvo vaatii kaksi B-asteen tulosta, yhden A-asteen tuloksen, sekä hyväksytyn luonnonluolan tarkistuksen ja avoimen luokan toisen palkinnon näyttelyssä. Kokeet kannattaa suorittaa ennen koiran varsinaista metsästysuraa.
Metsästys alkuun helpoista kohteista
Kokemattoman koiran käyttö metsästyksessä pitää aloittaa helpoista paikoista. Näitä ovat latojen alueet ja matalat maapesät, sekä yleensä sellaiset paikat mistä saaliin saaminen on todennäköistä. Tällaiset onnistuneet pyyntiretket lisäävät koiran intoa ja kokemusta. Ne ovat edellytys sitkeälle työskentelylle. Kahden koiran käyttö samanaikaisesti niin, että nuori koira tukeutuu vanhaan tekijään, voi olla hyväksi, mutta ei välttämätöntä. Sen riskinä on aina koirien keskeisen vakavan yhteenoton vaara, etenkin samaa sukupuolta olevien koirien kesken. Toinen riski on vanha mäyrä, jota nuori koira toisen yllyttämänä voi mennä liian lähelle.
Yksi hyvä arvostettu ominaisuus luolakoirassa on pyrkimys vetää saalis ulos. Esimerkiksi tilanteessa, jossa haavoitettu kettu on mennyt luolaan ja menehtynyt sinne. Vetämisen opettaminen kannattaa aloittaa jo koiran ollessa pentu samanlaisella noutoharjoittelulla kuin noutavilla roduilla. Kapulan sijasta voidaan käyttää vaikkapa ketunnahkaa. Harjoitusten edistyessä sen painoa voi lisätä. Luolalla kannattaa välttää tilannetta, että koiran vetäessä saalista on toisia koiria odottamassa luolan päällä. Tämä usein herättää kateuden saaliista ja koira jättää vetämisen kesken. Kaikenlaisessa koulutuksessa on hyvä muistaa vanha totuus: Huonosta koirasta ei saa hyvää tekemälläkään, mutta hyvän koiran saa niin kovin helposti pilatuksi.
Eero Suomus
Juttu on julkaistu aikaisemmin Metsästäjä- lehdessä 2/88 ja Kettuterrieri- lehdessä 4/88
Tiivistelmä Luolakoirien taipumuskokeiden (LUT) säännöistä
Kokeen tarkoitus on selvittää jalostustyön suunnittelua varten koiran taipumukset ja sopivuus luolassa työskentelyyn. (1§ Kokeiden tarkoitus)
Kokeeseen saavat osallistua kaikki 15 kk vanhat luolakoirarotuihin kuuluvat koirat, jotka ovat rokotettu ja tunnistemerkitty SKL-FKK:n määräysten mukaisesti. (3§ Osallistumisoikeus)
Kokeessa osoittamansa taipumuksen mukaisesti koirat luokitellaan kehitysasteisiin E-A.
Kehitysaste E: Koira, joka kokeen aikana on läpäissyt ahdinkoputken, haukkumalla ilmoittanut löytäneensä ketun n. 3 m luolan suuaukosta sijaitsevasta hakupesästä ja on suorittanut hyväksyttävän työn sen jälkeen, kun kettu on siirretty jompaankumpaan päätepesään reikäpeltien taakse. Haku- ja haarapesän välissä olevat umpiluukut ovat paikallaan. Koeaika 10 min.
Kehitysaste D-B: Kettu on aluksi n. 3 m luolan suuaukosta sijaitsevassa hakupesässä. Koiran on läpäistävä ahdinkoputki, haukkumalla ilmoitettava löytäneensä ketun. Tuomari avaa luukun ketun takaa ja antaa ketulle mahdollisuuden siirtyä haarapesälle tai tarvittaessa tuomari siirtää ketun, jonka jälkeen koiran edestä avataan luukku, jolloin koiran on seurattava kettua. Koeaika enintään 20 min. Koira saavuttaa kehitysaste D, jos se on kokeen aikana osoittanut tyydyttävää taipumusta. Koira saavuttaa kehitysaste C, jos se on kokeen aikana osoittanut hyvää taipumusta. Koira saavuttaa kehitysaste B, jos se on kokeen osoittanut erittäin hyvää taipumusta.
Kehitysaste A: Kettu on aluksi n. 3 m luolan suuaukosta sijaitsevassa hakupesässä. Koiran on läpäistävä ahdinkoputki sekä keskiputkessa oleva hiekkaeste, jonka korkeus on 18cm ja harjaleveys 10cm, ja haukkumalla ilmoitettava löytäneensä ketun. Tuomari avaa luukun ketun takaa ja antaa ketulle mahdollisuuden siirtyä haarapesälle tai tarvittaessa tuomari siirtää ketun, jonka jälkeen koiran edestä avataan luukku, jolloin koiran on seurattava kettua. Koeaika enintään 20 min.
Koira, joka on kaksi kertaa aikaisemmin saavuttanut kehitysasteen B, voi tavoitella A-astetta. A-asteen tuloksen saavuttaakseen koiran on läpäistävä kokeen aikana ahdinkoputki ja hiekkaeste sekä koiran on osoitettava kokeessa erinomaista taipumusta. Kehitysaste A:n saavuttanut koira ei saa enää osallistua luolakoirien taipumuskokeeseen. (14§ Kehitysasteet)
Koirien arvostelujärjestys ja kettujen käyttöjärjestys määrätään arpomalla. Kokeen tuomarilla on oikeus tilanteen mukaan muuttaa kettujen käyttöjärjestystä. (16§ Arvostelujärjestyksen arpominen)
Kokeen kulku:
1) Ylituomarin puhuttelu, 2) Arpominen, 3) Tyhjän luolan tarkastus, 4) Varsinainen riistakoe, 5) Ylituomarikertomuksen lukeminen ja 6) Arvostelujen julkaisu sekä palkintojenjako. (16§ Kokeen kulku)
Koiran ohjaajalla on aina mahdollisuus keskeyttää koiran koesuoritus. (17§ Mahdollisuus kokeen keskeyttämiseen)
Pisteytykset kehitysasteissa:
E-aste = 20–29 pistettä, E -asteeseen pyrkivä koira voi saada hyväksytystä suorituksesta ainoastaan E-tunnuksen.
D-aste = 30–34 pistettä
C-aste = 35–39 pistettä
B-aste = 40–44 pistettä
D-B – asteeseen pyrkivä koira voi saada hyväksytystä suorituksesta joko D-, C- tai B-tunnuksen.
A-aste = 45–50 pistettä
A – asteeseen pyrkivä koira voi saada hyväksytystä suorituksesta joko D-, C-, B- tai A-tunnuksen.
(20§ Pistetaulukko koirien arvostelemiseksi)
Kokeissa (ja harjoituksissa) saa käyttää ainoastaan tarhassa syntyneitä täysikasvuisia tarhakettuja, eli puna- tai hopeakettuja. Otteita ei saa päästä syntymään! (23§ Tarhaketut, Harjoittelu luolakoirien taipumuskokeisiin, 2. Harjoitusketut)
Kokeen suoritustapahtumat:
Ennen varsinaista riistakoetta on koirien suoritettava tyhjän luolan tarkastus. Koe aloitetaan antamalla ketun kulkea läpi luolaston, jonka jälkeen se poistetaan luolasta. Luolan suuluukut avataan, jotta koira voi tarkastaa luolan. Tuomari vähentää pisteitä sellaiselta koiralta, joka suorittaa vain osittaisen tarkastuksen tai tyhjää luolaa tarkastaessaan haukkuu. Erittäin raskauttavissa tapauksissa voidaan koira sulkea pois kokeesta.
E-asteeseen pyrkivä koira saa jatkaa koetta, vaikka se olisikin kieltäytynyt tarkastamasta tyhjää luolaa. A-D -asteeseen pyrkivän koiran täydellinen kieltäytyminen aiheuttaa kokeen keskeyttämisen. Koiran on käytävä vähintään hakupesällä, jotta tyhjän luolan tarkastus voidaan hyväksyä.
Tyhjä luolan tarkastuksen jälkeen on varsinainen riistakoe. Riistakokeessa päästetään kettu luolaan ja suljetaan hakupesään ristikkoluukkujen taakse. Jotta koira ei näkisi kettua ennen koetta, koiraa ei saa tuoda luolalle ennen kuin kettu on paikallaan. A-D asteessa umpiluukut hakupesän ja päätepesien välissä.
E-asteessa koiranohjaaja saa auttaa koiraansa ja tarvittaessa kääntää koiran kyljelleen luolan suulla. Hän saa myös rohkaista koiraansa luolan suuaukolta käsin, kunnes se on löytänyt hakupesässä olevan ketun. Koira saa mennä ahdinkoputkesta vaihtoehtoisesti joko tyhjän luolan tarkastuksen tai riistakokeen aikana. Kokeessa poistetaan kaikki reikäpellit riistatyöskentelyn ajaksi, lukuun ottamatta niitä luukkuja, jotka sulkevat ketun aluksi hakupesään, myöhemmin päätypesään.
Jos koira tulee ulos luolasta, saa ohjaaja ilman tuomarin lupaa kannustaa koiransa menemään takaisin luolaan. Koeaika on kymmenen (10) min.
D-B -asteessa koiran on mentävä luolaan käskystä tai kehotuksesta. Työntäminen on ehdottomasti kielletty. Koiran on läpäistävä ahdinkoputki ainakin riistakokeen aikana. Kettu on aluksi n. 3 m luolan suuaukosta sijaitsevassa hakupesässä. Koiran on läpäistävä ahdinkoputki, haukkumalla ilmoitettava löytäneensä ketun. Jotta luukut voitaisiin avata, on koiran edettävä n. 10–15 cm etäisyydelle luukusta ja haukuttava kunnolla. Ellei koira ole ottanut yhteyttä hakupesäkkeessä olevaan kettuun 10 minuutin kuluessa, niin koe keskeytetään. Riittävän haukun jälkeen tuomari avaa luukun ketun takaa ja antaa ketulle mahdollisuuden siirtyä haarapesälle tai tarvittaessa tuomari siirtää ketun. Tämän jälkeen koiran edestä avataan luukku, jolloin koiran on seurattava kettua. Koira saa tulla ulos luolasta eikä sitä lueta virheeksi, jos koira menee oma-aloitteisesti takaisin. Ellei koira halua mennä takaisin, saa ohjaaja tuomarin luvalla kehottaa koiraa menemään takaisin luolaan, ei kuitenkaan enemmän kuin kaksi (2) kertaa. Sen jälkeen koiran on mentävä takaisin omasta halustaan tai ellei se mene, koe keskeytetään. Koeaika on enintään 20 min.
Koeaikaa voidaan tuomarin harkinnan mukaan lyhentää, jos koira selvästi on osoittanut erinomaisuutensa jo ennen kuin kaksikymmentä (20) minuuttia on kulunut. Jotta koiralle tehtäisiin oikeutta niissä tapauksissa, joissa koe joudutaan koiran erittäin kovan painostuksen vuoksi keskeyttämään, on koiralle annettava sen saavuttama kehitysaste (B) täysillä pisteillä, ellei se kokeen aikana ole syyllistynyt mihinkään virheeseen.
A-asteessa koiran on mentävä luolaan käskystä tai kehotuksesta. Työntäminen on ehdottomasti kielletty. Koiran on läpäistävä ahdinkoputki viidessä (5) minuutissa sekä tyhjän luolan tarkastuksen että riistakokeen aikana. Kettu on aluksi n. 3 m luolan suuaukosta sijaitsevassa hakupesässä. Koiran on läpäistävä ahdinkoputki sekä keskiputkessa oleva hiekkaeste ja haukkumalla ilmoitettava löytäneensä ketun. Jotta luukut voitaisiin avata, koiran on edettävä n. 10–15 cm etäisyydelle luukusta ja haukuttava kunnolla. Tuomari avaa luukun ketun takaa ja antaa ketulle mahdollisuuden siirtyä haarapesälle tai tarvittaessa tuomari siirtää ketun, jonka jälkeen koiran edestä avataan luukku, jolloin koiran on seurattava kettua. Jos koira kokeen aikana selvästi pyrkii ulos luolasta, on se heti päästettävä sieltä. Koiran on mentävä takaisin luolaan täysin oma-aloitteisesti, eikä sitä saa kannustaa. Ellei koira ole pystynyt läpäisemään hiekkaestettä kun puolet koeajasta on kulunut, koe keskeytetään. Koeaika on enintään 20 min.
Koeaikaa voidaan tuomarin harkinnan mukaan lyhentää, jos koira selvästi on osoittanut erinomaisuutensa jo ennen kuin kaksikymmentä (20) min. on kulunut. Jotta koiralle tehtäisiin oikeutta niissä tapauksissa, joissa koe joudutaan koiran erittäin kovan painostuksen vuoksi keskeyttämään, on koiralle annettava sen saavuttama kehitysaste (A) täysillä pisteillä, ellei se kokeen aikana ole syyllistynyt mihinkään virheeseen.
A-, B-, C- ja D-asteen tulosta ei voida saavuttaa avaamatta luukkuja koiran ja ketun välillä.
(24§ Kokeen suoritustapahtumat)
Saadakseen käyttövalion arvon koiran on suoritettava luonnonluolan tarkastus viimeistään A-asteen saavutettuaan. Luonnonluolan tarkastus suoritetaan maaluolassa, jossa on vähintään kaksi sisään menoaukkoa. Suorituksen arvostelee SKL-FKK:n pätevöimä luolakoirien taipumuskokeiden ylituomari. Suorituksesta annetaan lausunto ”hyväksytty” tai ”hylätty”. Tullakseen hyväksytyksi on koiran halukkaasti tarkastettava sille osoitettu tyhjä luonnonluola. (25§ Luonnonluolan tarkastus)
Luolakoirien harjoittaminen on tapahduttava kokeissa annettujen sääntöjen mukaan. Harjoituksien on oltava valvottuja. Ne katsotaan valvotuiksi silloin, kun niitä johtaa luolakoirien taipumuskokeiden ylituomari tai kouluttajatutkinnon suorittanut henkilö. (26§ Luolakoirien harjoittaminen)
Harjoittelun tarkoituksena on ensisijaisesti totuttaa koira ahdinkoputken läpäisyyn, luolaputkissa liikkumiseen, hiekkaesteen läpäisyyn sekä riistavaiston herättämiseen. Tarpeetonta harjoittelua on vältettävä. Otteita ei saa päästä syntymään. (Harjoittelu luolakoirien taipumuskokeisiin, 1.2 Harjoitukset)
Valioarvosääntö FI KVA-L
2 x LUTB + 1 x LUTA + LUO1 vähintään kahdelta eri ylituomarilta Suomessa ja vähintään yksi niistä yleisestä kokeesta