Jalostus

Jalostustoimikunnan tarkoituksena on kartoittaa kettuterrierien jalostuksellinen tilanne Suomessa, asettaa jalostukselliset tavoitteet sekä etsiä keinoja näiden tavoitteiden saavuttamiseksi. Jalostustoimikunnassa on yleensä kuusi jäsentä.

Jalostustoimikuntaan pyritään valitsemaan kokeneita kasvattajia ja rodun hyvin tuntevia henkilöitä. Toimikunnassa tulee olla molempien rotujen edustajia ja sekä näyttely- että käyttöpuolen tuntemusta. Jäsenten toimikausi on kolme vuotta. Hallitus nimeää toimikunnan keskuudesta ensimmäisen kokouksen kokoonkutsujan. Jalostustoimikunta valitsee keskuudestaan puheenjohtajan ja sihteerin.

Mikäli jäsen eroaa jalostustoimikunnasta kesken toimikauden, hallitus nimeää hänen tilalleen uuden henkilön loppukaudeksi. Jalostustoimikunta laatii vuosittain toimintakertomuksen ja toimintasuunnitelman.

Toimikunnan sihteeri ottaa vastaan jalostustiedustelut ja välittää ne jalostustoimikunnan jäsenille. Jalostustiedustelut pitää toimittaa sihteerille hyvissä ajoin mielellään ainakin kaksi (2) kuukautta ennen arvioitua astutusajankohtaa. Nartun omistajan tulee kertoa jalostustoimikunnalle mitä ominaisuuksia hän haluaisi kasvatustyöllään korostaa ja mistä mahdollisesti päästä eroon.

Toimikunta suosittelee sopivia yhdistelmiä kaikki hallussaan oleva tieto huomioiden. Toimikunnalla on kuukausi aikaa toimittaa vastaus jalostustiedusteluun ja tarvittaessa mahdollisuus pyytää lisäaikaa tiedusteluun vastaamiseen. Toimikunta vastaa antamistaan ohjeista kokonaisuutena ja yksittäisellä jäsenellä ei ole oikeutta antaa lausuntoja jalostustoimikunnan nimissä.

Jalostustoimikunnan toiminta perustuu pääosin kasvattajan antamiin tietoihin ja toivomuksiin. Kasvattaja myös viime kädessä tekee ratkaisun tarjotuista vaihtoehdoista ja vastaa työnsä tuloksista. Annettu jalostusohje on suositus. Toimikunnan työ on luonteeltaan kasvattajan työtä tukevaa ja auttavaa sekä kasvattajan mielipiteet huomioon ottavaa.

Jalostustoimikunta edistää omalla toiminnallaan myönteistä ja yhteistyökykyistä asennetta rotua harrastavien parissa. Merkitystä on vain koiralla ja sen jalostusarvolla. Jalostusarvo määräytyy koiran ominaisuuksien ja jälkeläisten laadun perusteella.

Kun yhdistelmiä mietitään, on pidettävä mielessä koko rodun tulevaisuus. Jalostuksen tavoitteena on parantaa rotua ja samalla säilyttää se terveenä, rotumääritelmän mukaisena ja alkuperäiseen käyttötarkoitukseensa soveltuvana.

Toimikunta tiedottaa ja neuvoo jäsenistöä jalostukseen liittyvissä asioissa. Jalostustoimikunta kerää tietoa mahdollisimman kattavasti koko kettuterrierikannasta ja seuraa rotujen tilaa muissa maissa, etenkin rotujen kotimaassa. Tietoa kerätään ulkomuodosta, käyttöominaisuuksista, terveydestä, luonteesta ja jälkeläisistä.

Jalostustoimikunta toimittaa jalostukseen liittyviä kirjoituksia Kettuterrieri–lehteen ja tietoja julkaistaan myös vuosikirjassa. Jalostustoimikunta antaa tarvittaessa lausuntoja vastuualueeseensa kuuluvista asioista Kennelliitolle. Jalostustoimikunta päättää kettuterriereiden vakuutusarvoista.

Toimikunta järjestää jäsenistölle ja ulkomuototuomareille koulutustilaisuuksia yhteistyössä ulkomuototuomarikoulutuksesta vastaavien ja LUT / LUME / VERI -kollegioiden kanssa. Jalostustoimikunta tiedottaa aktiivisesti Kennelliiton ja kennelpiirien tarjoamasta jalostukseen liittyvästä koulutuksesta ja pyrkii järjestämään kasvattajapäiviä sekä jalostustarkastuksia mahdollisuuksien mukaan. Jalostustoimikunta voi esittää hallitukselle tuomariehdokkaat yhdistyksen erikoisnäyttelyyn.