Luolakoirien metsästyskoe on kehitetty antamaan tietoa koirien käyttöominaisuuksista todellisessa metsästystilanteessa jalostustyön suunnittelua varten. Kokeen kehittivät alun perin aktiivisesti metsästystä harrastavat kettuterrieriharrastajat. Kokeen nimi oli aluksi Kettuterriereiden metsästyskoe. Kokeen hyödyllisyyden havaitsivat toisetkin rotujärjestöt ja näin siitä muodostui kaikkien luolakoirien yhteinen koemuoto, joka nykyisin antaa mahdollisuuden saavuttaa tietyin edellytyksin metsästysvalion arvon KVA-M.

Kokeen järjestäminen on melko yksinkertaista. Koiran ohjaaja sopii kokeen ajankohdasta pätevöidyn ylituomarin kanssa. Koe voidaan järjestää elokuun alun ja huhtikuun lopun välisenä aikana, niin että pienpedoillekin turvataan pesimisrauha. Kokeeseen osallistuvan koiran tulee kuulua Kennelliiton hyväksymään luolakoirarotuun. Koiran tulee olla rekisteröity, tunnistusmerkitty ja rokotettu. Sen tulee olla myös vähintään 15 kuukautta vanha. Ensimmäisellä kerralla koira voi osallistua kokeeseen ilman ns. näyttelypalkintoa, mutta toisella kerralla näyttelytulos vaaditaan. Koepaikaksi tarvitaan mieluiten riittävän laaja maapesä ja usein vielä muutama varapaikka, joihin tulee olla metsästysoikeus tai ainakin lupa. Tuomarin harkinnan mukaan saattaa jokin muukin paikka, esimerkiksi rakennuksen alusta tulla kyseeseen. Mukaan otetaan pari innokasta lapiomiestä mahdolliseen kaivamiseen koiran ohjaajan lisäksi.

Koepäivänä ylituomari tarkkailee koiraa koko käytettävissä olevan ajan ja arvioi sen kaiken puoleisen käyttäytymisen ja ohjattavuuden. Kokeessa koira lasketaan ohjaajansa vastuulla luolastoon mielellään luolatutkalähettimellä varustettuna tekemään ensin ns. hakutyötä ja, jos riista luolastosta löytyy, niin myös riistatyötä. Koiran ohjaaminen pyritään pitämään mahdollisimman vähäisenä niin, että koiralle tehtäisiin oikeutta. Riistaksi tässä kokeessa kelpaavat supikoira, kettu ja mäyrä. Tuomari arvostelee sääntöjen määräämät asiat koiran työstä neliportaiselle arvosteluasteikolle. Riistatyö kestää pääsääntöisesti vähintään 90 minuuttia, joskus paljonkin enemmän. Koiran tulee tehdä hyvää painostustyötä niin kauan kunnes riista saadaan talteen. Koiran osoittaessa erinomaista tai hyvää hakutyötä, metsästysintoa, tehokkuutta ja kestävyyttä, se saavuttaa hyväksytyn tuloksen kokeessa. Kahdelta eri tuomarilta saatu hyväksytty tulos oikeuttaa hakemaan Metsästysvalion arvoa pienin rotukohtaisin eroin.

Koiralle koetapahtuma on vaativa. Se vaatii koiralta hyvää fyysistä ja psyykkistä kestävyyttä, sekä riittävää kokemusta luolatyötä. Ilman riittävää kokemusta luolametsästyksestä saavutetaan harvoin hyväksyttyä tulosta kokeessa. Kokeen ollessa oikea metsästystilanne on myös sääolosuhteet otettava huomioon. Myös koiran ohjaajalta vaaditaan hyvää toimeliaisuutta järjestää osaltaan onnistunut koe ja tehdä oikeutta koiralleen. Arvosteleva tuomari perii yleensä kulukorvauksen ja pienen palkkion arvostelutyöstään.

Matti Hartikka

Kokeen tarkoitus on arvostella koiran soveltuvuutta ja halua työskennellä luolakoirille ominaisessa tehtävissä käytännön metsästyksessä. Otetaan selvää koiran halusta ja kyvystä löytää riistaeläin, ilmaista sen olinpaikka kiinteällä haukulla tai karkottaa se tai muuten toimia siten, että tuomari voi vakuuttua koiran ominaisuuksista. Koira ei saa hyväksyttyä loppuarvosanaa, jos riistaa ei kokeen aikana löydy. (1§ Yleistä)

Metsästyskoe järjestetään koirakohtaisena kokeena sen vastaanottamiseen ja arvostelemiseen oikeutetulle (rotujärjestön suostumus / SKL-FKK:n pätevöinti) luolakoirien taipumuskokeen ylituomarille. Kokeeseen voivat osallistua kaikki 15 kk täyttäneet luolakoirarotuihin kuuluvat koirat, jotka ovat tunnistusmerkitty ja rokotettu Kennelliiton määräysten mukaisesti. Viimeistään ensimmäisen hyväksytyn LUME -kokeen jälkeen koiralla tulee olla laatuarvostelupalkinto virallisesta näyttelystä ennen kuin koira voi osallistua seuraavaan metsästyskokeeseen. Koiranomistaja sopii kokeen ajankohdan tuomarin kanssa. Metsästyskoe saadaan järjestää ajalla 1.8.–30.4. (2§ Järjestäminen)

Koiranohjaajan on noudatettava tuomarin antamia ohjeita niin, ettei koiralle anneta sen työskentelyä haittaavia tai edistäviä kieltoja tai käskyjä tai ryhdytä suoranaiseen koiran auttamiseen. Koiranohjaaja voi halutessaan keskeyttää kokeen, jolloin koira katsotaan luopuneeksi. (4§ Koiranohjaaja)

Hyväksyttyjä suorituspaikkoja ovat: maaluola, kallioluola ja rakennuksen alusta (tuomarin päätöksen mukaan). Suorituspaikka on sijaittava alueella, jonne koetta varten on saatu metsästysoikeuden haltijan lupa. (5§ Kokeen suorittaminen)

Hyväksyttäjä riistaeläimiä ovat luonnonvarainen: kettu, supikoira ja mäyrä. (6§ Riistaeläin)

Koe katsotaan alkaneeksi, kun koira on tuomarin luvalla laskettu irti luolaan menemistä varten. Koe päättyy, kun tuomari on tullut vakuuttuneeksi koiran suorituksen laadusta tai koiranohjaajan ilmoittaessa luopumisesta. (7§ Kokeen kestoaika)

Riistaeläin on aina todettava. Koska kyseessä on metsästyskoe, on mahdollisuuksien mukaan myös pyrittävä saamaan saalista kokeen aikana. Maastokortille arvostellaan seuraavat ominaisuudet: metsästysinto, haku, tehokkuus, kestävyys, haukku, yhteistyö ohjaajan kanssa ja koiran yleinen käyttäytyminen. Loppuarvostelu on joko hyväksytty, hylätty, luopui tai riistaa ei löytynyt. (8§ Riistatyöskentely)

Valioarvosääntö

Saadakseen metsästysvalion arvon on koiran saatava kaksi (2) hyväksyttyä luolakoirien metsästyskokeen tulosta kahdelta eri tuomarilta. Metsästysvalion arvon saavuttaneen koiran titteli merkitään FIN KVA-M. Koira joka on saavuttanut KVA-M arvoon oikeuttavat tulokset, ei enää saa osallistua luolakoirien metsästyskokeeseen. (3. Valionarvosääntö, Luolakoirien metsästyskokeen tuomariohje, voimassa 1.1.1991 alkaen)

Tiivistelmä on tehty säännöistä ja ohjeista, jotka SKL-FKK:n valtuusto on hyväksynyt 25.5.09 ja 15.5.07, voimassa 1.1.1991 alkaen.

(9.6.2009)